MEDIA




Mahdottomat tehtävät jatkavat muuttumistaan mahdollisiksi tällä kertaa Christopher McQuarrien ohjaksissa. Mission: Impossible - Rogue Nation vie viidenteen osaan ennättäneen sarjan jälleen aavistuksen koomisempaan suuntaan, vaikka juonellisesti pelataan tuttujen IMF-agenttien hengillä mysteerisen Syndikaatin ottaen heidät silmätikukseen.
Tom Cruise jatkaa tälläkin kertaa niin oman hallituksen kuin vihollisorganisaation kohteeksi joutuneen agenttiryhmän keulamies Ethan Huntina, jolle Syndikaatin kaataminen on noussut henkilökohtaiseksi tehtäväksi. Rinnalleen mies saa edellisosasta tutut Simon Peggin, Jeremy Rennerin ja Ving Rhamesin, joiden kyseenalaistamaton luotto johtajaansa alkaa rakoilla, kun tämän keinot uhkaavat ylittää soveliaisuuden rajat ennen kokemattoman voimakasta vastustajaa vastaan.
Näistä puitteista syntyy varsin tyypillinen genre-edustaja, jossa maisemat vaihtuvat tiuhaan, toimintakohtaukset edeltävät toisiaan ja juonenkehityksestä ei ole tietoakaan. Vaikka vakoojaperinteitä kunnioitetaan lukuisilla petoksilla ja sumutuksilla, säilyy kerronta silti alleviivatun suoraviivaisena, ettei päätään tarvitse turhaan rasittaa lukuisten juonenkäänteiden seassa. Meno onkin muodostunut jo niin tutuksi, ettei se ole enää edes yllätyksellistä.
Rogue Nationin ongelmana onkin juuri kahliutuminen sarjan menneisyyteen. Mikään tehtävä ei ole liian mahdoton, mutta oivaltavien ratkaisujen sijaan tekijät tyytyvät kaapimaan etenemiskeinot historian pohjalta. Jos valemaskit eivät auta, niin sitten heitetään joukkoon selittämättömiä elektronisia laitteita, jotka hoitavat hakkeroinnin, tiirikoinnin tai minkä tahansa kuvitelmissa – ja ennen kaikkea etenemisen kannalta tarvittavissa – olevan toimenpiteen sekunneissa. Oikean vakoojatyön sijaan homma tahdotaan luistavan eteenpäin mahdollisimman ongelmitta, ja ainoat mutkat tehtäviin tuodaankin keinotekoisten kämmien myötä.
Touhun yllätyksettömyyttä ei välttämättä edes ajattelisi, jos ruudulla näkyvä toiminta onnistuisi harhauttamaan katsojan huomion olennaisesta. Toimintaohjaajana ansioitunut McQuarrien rakennelma ei ole missään nimessä huono, mutta se ei tarjoa nykyisen ylitarjonnan aikana mitään originellia. Elokuvan markkinoinnissakin käytetty roikkuminen nousevan lentokoneen kyljessäkään ei lopulta jää kuin juuri markkinointikikaksi. Toiminnan koreografiointi ja ennen kaikkea leikkaus ovat kauttaaltaan varsin mallikkaita, ja toisinaan jopa ihan onnistuneita, mutta ne jättävät sisällöltään silti hieman kylmäksi.
Mission: Impossible - Rogue Nation jatkaa tutun toiminnallista agenttiviihdettä osaavissa mutta perin maltillisissa käsissä. Omaperäisyyden ja yllätyksettömyyden puutteesta kärsivä genre-elokuva kyllä viihdyttää, mutta ei tarjoa mitään erikoista.